Meinasi ruisleipä juuttua aamulla kurkkuun, kun luin Lehteä ja näin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uuden ylijohtajan uudet ylimaalliset ohjeet siitä, miten saadaan meidät kaikki työtävieroksuvat laiskat loiset kipittämään sorvin ääreen kuin olis jo. Ja pysymään siellä.
Että taas eläkeikää ylemmäs, raippaa lukukausimaksuilla yli neljän vuoden venyneille yliopisto-opinnoille, pois palkkojen yleiskorotukset, ja nuorten palkat saman tien suoraan alas (siinäpä vasta kannustin!) Ja ennen kaikkea, murskatkaa pahuuden ydin: tuo veronmaksajien rahalla kotona suoritettu "ihana velttoilu", jota näin meidän kesken myös helevetin uuvuttavaksi ympärivuorokautiseksi lasten ja imeväisten kotihoidoksi kutsutaan.
Eiköhän nyt kuulkaa olisi viimein jo aika säätää laki, joka määräisi jokaisen hyvinpalkatun viran tai toimen vastaanottamisen ehdoksi parin viikon pakollisen yhdyskuntapalvelun. Kaikki kuusituhatta euroa tai enemmän tienaavat suoraan vaan suorittamaan sitä yhteiskuntaa hyödyttävissä hoitotyötehtävissä vanhainkodeissa, päiväkodeissa tai pitkäaikaistyöttömien ja päihdehuollon asiakkaiden parissa.
Vasta sen jälkeen saisi alkaa uljas uranrakennus ja muhkean bonussalkun kasvattaminen. Omantunnon mukaan.
Ja aina uuden kymppitonnin rajan kilahtaessa paukahtaisivat kalenteriin kertausharjoitukset: viikko alzheimerpotilaan omaishoitajana tai kolmen lapsen yksinhuoltajavanhempana. Vaihtoehtoisesti voisi kokeilla elämää työttömän peruspäivärahan tai opintotuen varassa, kaikilla mausteilla.
Jospa näin aukeaisi Juhani Vartiaiseltakin se toinenkin silmä? Voisi tämä yhteinen maailmamme näyttää vähän erilaiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti